Sykkivä, soiva Kaustinen!
Yritysmyönteinen, viihtyisä ja palveleva kunta – kunta juuri Sinulle!
Kaustisella on hyvä elää arkea. Täällä on terveellistä, turvallista ja viihtyisää asua.
Löydät täältä kunnon tontit, kauniit maisemat, virkeät kylät, hyvät palvelut, luonnon rauhaa ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet.
Kaustisella on myös paljon kallioita, joille pääsee hiihtäen ja kävellen. Täällä on mahdollisuus nauttia luonnonrauhasta ja tulistella laavuilla.
Kaunis jokivarsimaisema halkoo Kaustista, ja täällä voit kalastaa sekä Perhonjoen monissa koskissa että alueen pienissä järvissä.
Yrittäjille ja yrityksille Kaustinen tarjoaa oivat olosuhteet. Meillä on tontteja, tiloja ja toimiva infrastruktuuri. Sopivan kokoiseksi maalaispitäjäksi Kaustisella on laaja palvelutarjonta. Monipuolinen elinkeinorakenne vahvasta alkutuotannosta teknologian huipulle takaa erinomaiset yrittäjyys- ja uramahdollisuudet Kaustisen suuntaan tähyäville.
Meiltä on myös hyvät yhteydet muualle maahan, sijaitsemme kantatien 63 ja valtatien 13 risteyksessä. Lentokentälle ja rautatieasemalle ajaa puolessa tunnissa.
Kaustinen – taivutus
Omistusmuoto – Kaustisen, esim. Kaustisen kunta
Asumme – Kaustisella
Tulemme – Kaustiselta
Menemme – Kaustiselle
Kaustisella asuva on – kaustislainen
Tunnettuja kaustislaisia
Perinteestä ponnistaen harrastus- ja kulttuuritoimijamme tekevät uutta ja elävää tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä.
Kaustiselta onkin lähtöisin monta tunnettua henkilöä kuten kirkonrakentajat Heikki ja Jaakko Kuorikoski, taitelija Ilmari Wirkkala, näppäripedagogiikan kehittäjä ja viulisti Mauno Järvelä, mestaripelimanni Konsta Jylhä, kansanmuusikko ja säveltäjä Viljami Niittykoski, säveltäjä P.H. Nordgren, laulaja Maarit Peltoniemi, viulisti ja barokkimuusikko Kreeta-Maria Kentala sekä näyttelijä ja koomikko Mikko Penttilä – muutama vain mainitaksemme.
Kaustislainen viulunsoitto ja Unesco
Kaustislainen viulunsoitto on päässyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Tätä ennen listalla on ollut Suomesta vain saunakulttuuri. Listalle pääsyä pidetään tärkeänä tunnustuksena elävälle perinnölle.
Asia varmistui 15.12.2021.
Olemme hyvin ylpeitä tästä tunnustuksesta, jonka Kaustinen nyt on saanut pienenä 4.300 asukkaan kuntana.
Lisätietoja löytyy hankkeen omilta sivuilta
Katso myös YouTube-videoita aiheesta
Tutustu tarkemmin toiminnan kotisivuilta.
Kaustinen on alueensa palvelukeskus
Kaustisen kunta on perustettu 1868, yli 150 vuotta sitten. Kaustinen kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Kaustinen sijaitsee valtatie 13:n ja kantatie 63:n risteyksessä, keskeisten kulkureittien varrella, joten tänne kannattaa pysähtyä – tai asettua pidemmäksikin aikaa.
Kaustinen on erityisen tunnettu kansanmusiikista ja kansanparantamisesta. Olemme myös aktiivinen ja elävä kulttuuri- ja urheilupitäjä, jossa on monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Folk Music Festival houkuttelee kymmeniä tuhansia kävijöitä joka kesä. Muita paikkakuntamme tapahtumia ovat mm. Kamarimusiikkiviikko, Moukarikarnevaalit, Hurjat hämyilyt, Taiteiden päivä, ravit ja lukuiset muut isommat ja pienemmät tapahtumat!
Tapahtumien ja kulttuurin lisäksi Kaustiselta löytyy monipuolisesti ostosmahdollisuuksia, hyvinvointipalveluja sekä urheilu- ja liikuntapaikkoja niin ulkona kuin sisällä. Olemme alueemme palvelukeskus, joka palvelee oman kunnan asukkaiden lisäksi myös lähikuntien ja -alueiden asukkaita. Kaupallisten palvelujen lisäksi meillä on toimivat arjen peruspalvelut, ja pidämme huolta toisistamme ja yhteisöllisyydestä. Vierailijat otamme avosylin vastaan!
Kaustisella on hyvä elää arkea, sillä täällä on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Täältä löytyvät niin kunnon tontit, kauniit maisemat, virkeät kylät, hyvät palvelut, luonnon rauha kuin myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet.
Kaustisella on tarjota kaikille jotain – tule ja tutustu!
Tilastotietoa
Pinta-ala 31.12.2018: 354 km²
Taajama-aste 2018: 66,3 %
Tuloveroprosentti 2019: 21,5 %
Lähin rautatieasema: Kokkola 45 km
Lähin lentokenttä: Kruunupyy 40 km
Lähimmät kaupungit: Kokkola 45 km, Pietarsaari 55 km, Kannus 60 km
Naapurikunnat: Halsua, Kokkola, Kruunupyy, Veteli
Väestö 31.12.2019
Asukasluku 4261
Yleistietoa
Ikäjakauma 31.12.2019, henkilöä
– alle 15-vuotiaita 18,9 %
– 15 – 64-vuotiaita 57,9 %
– yli 64-vuotiaita 23,2 %
Historiatietoa kunnasta
Kaustisen kunta on perustettu vuonna 1868. Uusi kunnallisasetus vuonna 1865 edellytti päätäntä- ja hallintovaltaa käyttävien elinten perustamista. Kunnan alue määräytyi seurakunnallisten rajojen pohjalta. Maanviljelystä ja muuta elinkeinoa harjoittavat, laillisen asunnon, kotipaikan tai kiinteää omaisuutta omistavat henkilöt olivat asetuksen mukaan kunnan jäseniä.
Määräyksen mukaan maalaiskuntien kunnallishallinto oli järjestettävä vuoden 1868 helmikuuhun mennessä. Vuoden 1867 joulukuussa kaustislaiset anoivat peräti seitsemän vuoden lykkäystä kunnallishallintoon siirtymisestä. Kuvernööri vaati kuitenkin hallinnon järjestämistä, sillä useissa varattomissa läänin seurakunnissa oli jo aiemmin asetettu kunnallishallitus.
Vuoden 1868 maaliskuussa kaustislaiset valitsivat kuntakokouksen esimieheksi seurakunnan kappalaisen ja kunnallislautakunnan esimieheksi talollisen. Kunnallinen päätäntävalta määräytyi kunnallisverojen määrän mukaan periaatteella ”mitä enemmän kunnallisveroa – sitä enemmän päätäntävaltaa.”
Tutustu Arviitiin – Historian ja elävän kulttuuriperinnön tietokantaan .
Kaustisen kunnan vaakunan käyttöohjeet
1 § Kaustisen kunnan tunnus on kunnan vaakuna. Kunnan vaakunaa käytetään kunnan kokonaisuutena edustavassa tarkoituksessa. Vaakunaa tai vaakunakuviota voidaan täydentää sen ulkopuolelle sijoitettavalla hallintokunnan, viraston tai liikelaitoksen nimellä. Kunnan omien virastojen ja laitosten kunnan vaakunan käytöstä tulkintaohjeita antaa keskustoimisto.
Yksityinen henkilö tai yhdistys voi luvan saatuaan käyttää vaakunaa kotiseutua osoittavana osakuviona lipussa, jäsenmerkissä tms. jollei käyttö loukkaa vaakunan käytöstä annettuja määräyksiä, hyvää tapa tai heraldiikan periaatteita. Mikäli vaakunaa halutaan käyttää elinkeinotoiminnassa, voidaan lupa myöntää perustellusta syystä. Lupa anotaan kirjallisesti kunnanhallitukselta.
2 § Kaustisen kunnan vaakunaa käytetään yleensä sisäasiainministeriön 21.6.1950 antaman vahvistuspäätökseen liittyvän Kaustisen kunnan vaakunan kuvan mukaisena. Vaakunaselityksen mukaan vaakunassa on ”sinisessä, kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu”. Käytettäessä mustavalkoista vaakunaa siniset osat esitetään mustina ja keltaiset osat valkoisena.
3 § Julkiseen rakennukseen tai muutoin erikoisen edustavaan tarkoitukseen aiottu vaakuna on mainittava rakennuksen kalustussuunnitelmassa ja sijoituksesta on neuvoteltava Kaustisen kunnan hallinto- ja kehittämispalveluiden kanssa. Jos yksityinen henkilö tai yritys haluaa myydä tai jakaa sellaisia tavaroita, joihin on merkitty kunnan vaakuna tai tunnuskuva tai joita säilytetään kunnan vaakunalla tai tunnuskuvalla varustetuissa astioissa tai päällyksissä, luvan tarvitsijan on haettava siihen erillinen lupa kunnanhallitukselta, jonka myöntämistä luvista keskusarkistonhoitaja päätösluetteloa. Lupa voidaan myöntää myös, jos asianomainen tavaroittensa tunnusmerkiksi haluaa käyttää kunnan vaakunaa tai tunnuskuvaa ilmoituksessa, julisteessa, kilvessä tai siihen verrattavassa laitteessa, kiertokirjeessä, esittelyvihossa, hintaluettelossa, käyttöohjeessa tai muussa liikeasiakirjassa.
4 § Kunnan vaakunan tai tunnuskuvan ammattimainen monistaminen ja kauppa on kunnanhallituksen valvonnan alaista.
5 § Aatteelliset järjestöt voivat anomuksesta saada luvan erikoistunnustensa ohella käyttää kunnan vaakunaa tai tunnuskuvaa kotipaikan tunnuksena lipuissaan, merkeissään ja julisteissaan. Myönnetyistä luvista pidetään em. päätösluetteloa.
6 § Kunnan vaakunan käyttämisestä ulkopuolisiin tarkoituksiin ei saa aiheutua sekaannusta kunnan virallisen toiminnan ja vaakunaa käyttävän yrityksen tai yhteisön toiminnan kesken. Kunnalla on oikeus vaatia kunnan vaakunan tai tunnuskuvan poistamista tällaisesta lipusta, merkistä tai julisteesta, jos sitä on käytetty sen arvoa alentavalla tavalla tai muuten sopimattomasti.
7 § Kunnan vaakunalla varustetun viirin käyttö on vastaavalla tavalla kunnanviraston valvonnan alaista. Käyttöoikeutta vaakunaviiriin ei myönnetä kuin kunnan omille toimielimille ja ainoastaan perustellusta syystä.
Kunnan vaakunaviirien luovutuksesta on voimassa, mitä kunnanhallituksen päätöksessä 31.8.1987, § 319, on vaakunaviirin luovuttamisesta mainittu.
8 § Eri tarkoituksia varten valmistetut kunnan vaakunan tai tunnuskuvan mallikappaleet on säilytettävä ja pidettävä tarvitsijain nähtävinä kunnanviraston keskustoimistossa.
Virallisissa yhteyksissä käytetään kunnan vaakunaa esipainetuilla lomakkeilla. Vaakunatunnusta käytetään asioitaessa valtion keskushallintoon, muihin valtioihin kansainvälisissä suhteissa sekä tuomioistuinlaitokseen kunnan toimiessa hallintopakkoa käyttävänä viranomaisena.
Hyväksytty kunnanhallituksessa 19.4.2004, § 103
Voimaantulo 1.5.2004
