Kaustisen kylät
Tällä sivulla esitellään kaustislaisia kyliä, joista jokaisella on hyvin omaleimainen identiteettinsä. Vaikka Kaustisen kylät ovat erilaisia, kaustislaisia kyliä ja kyläläisiä yhdistää yhteisöllisyys, talkoohenki sekä naapurin auttamishalu.
Tämän sivun toteuttamiseen ovat osallistuneet Kaustisen eri kylien asukkaat, jotka ovat jakaneet kuvia, muistoja sekä historiatietoa omasta kotikylästään kunnan Facebook-tilillä toteutetun Kaustisen kylät -sisältökampanjan aikana huhti-toukokuussa 2025.
Tervetuloa tutustumaan Kaustisen kyliin!
Kaustisen kylät -kampanjaan valitut kylät
Kaustisen kylät -kampanjaan valikoituivat seuraavat kylät:
- Nikula
- Köyhäjoki
- Vintturi-Tastula
- Järvelä
- Salonkylä
Kaustisen kylien sijainti Kaustisen kunnan alueella on nähtävissä oheisessa karttaotteessa. Klikkaamalla kylän nimeä, pääset kyseisen kylän kyläyhdistyksen sivustolle.
Nikula
Nikula on vehreä, kaunis ja eläväinen kaustislainen kylä, joka sijaitsee kunnan länsiosassa ja lännessä sitä rajaa Perhonjoki. Sen kyläkuvaan kuuluvat Perhonjoen suistoalueet, hevoslaitumet sekä vehreät peltomaisemat ja komeat vanhat pohjalaistalot.
Kylä on pohjalaiseksi kyläksi melko tiiviisti rakennettu ja talot ovat lähellä toisiaan. Hyvin hoidetut pihat ja talot luovat kokonaisuuden, joka on mukavannäköinen. Keskustan läheisyys palveluineen ja hyvät kulkuyhteydet ovat mukavuuksia.
Nikulan kylä tunnetaan ehkä parhaiten hevosurheilusta sekä kirkonrakentajasuku Kuorikoskien syntymäkylänä. Myös lukemattomia pelimanneja ja kansanmuusikkoja tämä upea kaustislainen kylä on synnyttänyt.
Alla Jarmo Rauman Nikulan kylämaisemaa esittävä videotallenne vuodelta 2019.
Kyläläisten kertomaa:
Kaiken kaikkiihan on onnenpotku ko saa asua Nikulasa. Täälon luonto lähellä ja elämänmeno meleko rauhallista. Tyhyjiä taikka myynnisä olevia taloja ei taira olla yhtään, jos joskus ilimaantuu ni ostaja löytyy aika nopiasti. Sillon -70-80 luvulla, ko koulu oli lopetettu ja kauppaki panthin kiinni, ni tuntu vähän aikaa että koko kylä loppuu. Mutta toisin kävi. Kylä senku kasvaa ja asumukset lisäintyy…ja törkiän mukavat naapurit. ”
***
Hevosurheilu on yks asia minkä vierhat hoksaa heti ko tulee kylälle. Isse siihen on niin tottunnu ettei justhanka jaksa noteerata. Mutta vieras hihkasee heti että ”kato hevonen ” ja vielä kirkhammasti tulee ”voi ko ihana poni” saatikka ko näkevät varsan laitumella ni sehän on liki ohipääsemätön paikka..issellekki. Hevosurheilu on täsä kyläsä harrastus, elämäntapa ja ammatti. Hyvin ovat menestynhet isommisaki ajoisa. Ravirata ja heppakoulu tuovat semmosta mukavaa lisävipinää raitille ja ompahan näistä hevosihimisistä saatu uusia asukhaitaki kylälle. Eläinklinikka on sopevasti tuosa kylän kuphesa ja muutenki otolliset olosuhtet ravihevosen pithon.
***
Nikulan kylä Kaustisella on aikoinaan, Kuorikoskien rakentajasuvun ansiosta ennen kaikkea, ollut ilmeisesti oikea helmi, mitä tulee suomalaiseen talonpoikaiseen rakentamistaitoon. Paljon heidän rakennuksiaan ei enää ole jäljellä – ei esimerkiksi sitä katettua puusiltaa, joka vielä viime sotien aikaan johti kylän kohdalta Perhojoen yli.
– Ote Keskipohjanmaa-lehdessä julkaistusta tekstistä 23.11.1984
***
Väitetään, että Nikulassa oli jossain vaiheessa enemmän hevosia kuin asukkaita. Vaikka talleja on nykyisin vähemmän, ravirata ja alan koulutus tuovat mukavasti väriä arkeen. Nikulaan on myös muuttanut uutta väkeä. Kylän kansakoulusta on tullut vireä kylätalo, jossa on paljon ohjelmaa ja joka kokoaa niihin myös kävijöitä.
Nikulan kansakoulu valmistui 1895. Se toimii nykyisin Kylän Sydän ry:n kylätalona. Saimme talon käyttöömme Kaustisen kunnalta. Toinen pääty on vuokrattu asumiskäyttöön, kyläläisille on käytössä pieni keittiö ja noin 60 hengen sali. Talon sisätilat on kauniisti vanhaa kunnioittaen rempattu kokoontumistilaksi. Kylän ahkerat naiset saakoot siitä kunnian ja kiitokset kuuluvat myös talkoomiehille ja Pirityisille rahoituksen järjestämisestä.
Nikulan Akatemiasta, kuten Leevi Nikula talon nimesi, on valmistunut, jos jonkinlaista taitajaa, mm. kunnan ensimmäinen ylioppilas, muutama kanttori, ainakin yksi rovasti ja lääkäri, lukuisa määrä taitavia kirvesmiehiä ja rakentajia, tietysti myös maanviljelijöitä kotitiloilleen. Salonkylän Sibelius- Viljami Niittykoski kulutti myös näitä lattioita. Kansakoulu lopetettiin 1969 keväällä ja syksyllä oppilaat siirtyvät Puumalan kouluun, taksikyydillä meitä sinne vietiin.
Nikulalaisten jakamia kuvia Nikulan kylältä vuosien varrelta:
Köyhäjoki
Köyhäjoki on kaustislainen kylä, joka sijaitsee kunnan itäosassa ja joka on saanut nimensä kylän läpi virtaavan Köyhäjoen mukaan. Joen nimi mainitaan jo vuonna 1670. Kaustisenkin läpi virtaavaa Perhonjokea on kutsuttu myös Isojoeksi erotuksena toiseen, huomattavasti vähäisempään jokeen eli Köyhäjokeen.
” Vaikka joki on köyhä, niin rannat on rikkaat” kuuluukin köyhäjokinen sanonta. Kylä valittiin vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi vuonna 2022.
Kylän nimikkokappaleen Köyhäjoki valssin on tehnyt Kauko Kaunisvesi v. 1992.
”Joki pienoinen virtailee hiljalleen ja kun katselen pintaa sen tumman veen, sieltä nähdä voin ihmisen äärellä työn sekä iltaisin tähtien vyön.” Laulu kertoo hyvin kylän elämästä ja vaikka aika kuluu ja maailma muuttuu, niin joki pienoinen virtailee aina.
Köyhäjoella on vahva talkooperinne ja aktiivinen kyläyhdistys. Köyhäjoen Mäntymaja on kylän keskeinen paikka, jossa kokoonnutaan kyläkokouksiin, erilaisiin perhejuhliin, hirvipeijaisiin, näytelmäiltamiin sekä moniin muihin tilaisuuksiin.
Köyhäjoen ehkä merkittävin nähtävyys on Lapinharjun kota sekä sen yhteyteen rakennettu näkötorni. Nämäkin rakennukset ovat syntyneet talkootyönä ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.
Kyläläisten kertomaa:
Aktiivinen kyläyhdistys ja monipuolisessa käytössä oleva Mäntymaja ovat tämän kylän valttikortit. Olen lähestulkoon koko ikäni täällä asunut ja tarinoita on tullut kuultua jos jonkinmoista ja niitä olisi ihan omasta takaa myös. Vain harvat tietää ja muistaa, että täällä aikoinaan oli oma posti (Könsyn oma postinumero 69660), pankki ja useampi kauppakin. Minun lapsuudessa jäljellä oli enää Pisara-niminen kyläkauppa. Sen lopetettua täällä kulki pitkään kauppa-auto, mikä oli kyllä välillä ihan pelastus, kun jotain uupui, eikä suittanut kirkolle asti lähtiä vasiten kauphan.
Vintturi-Tastula
Vintturi-Tastula on vuoden keskipohjalainen kylä 2025!
Vuonna 1999 perustetun ViTatiimi ry:n tarkoituksena on turvata ja kehittää kahden kylän elinvoimaisuutta sekä edistää yleistä hyvinvointia ja viihtyvyyttä kylillä. Kahden kylän yhdistys katsoo koko ajan eteenpäin, pyörittää hankkeita ja järjestää tapahtumia ottaen huomioon eri-ikäiset asukkaat. Myös viestintä on monipuolista ja toimivaa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti kunnan, seurakunnan, eri yhdistysten ja organisaatioiden kanssa.
Toimivalta, vuonna 1895 rakennetulta kylätalolta, joka on aikaisemmin toiminut kyläkouluna, on saatavissa tilat ja tarjoilut esimerkiksi yritystilaisuuksiin. Alakoulu lakkautettiin vuonna 2005. Yhdistys hoitaa ja kunnostaa kylätaloa ja tapahtumia järjestetäänkin aktiivisesti.
Yhteisöllisyys näkyy kaikessa tekemisessä ja Vintturin ja Tastulan välinen kumppanuus toimii hienona esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä.
Vintturi-Tastula on erinomaisia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoava kylä. Tastulan järvi lomakylineen tarjoaa loistavat puitteet uimiseen, soutamiseen, suppailuun yms kesällä ja talvisin järven jäällä pääsee hiihtämään, luistelemaa sekä avantouimaan.
Kylien välillä kiertää noin 11 km mittainen luontopolku ViTarinki. Polku kiertää kylien moni-ilmeisissä kulttuuri- ja luontomaisemissa. Matkan varrella kuljetaan järvi-, joki-, ja metsämaisemissa. Reitti on merkitty sinisillä merkeillä ja opastekylteillä. Pääosa reittiä on metsäpolkua, välillä mennään kylä- ja metsäteitä pitkin ja sitä voi mennä kävellen, juosten ja jopa maastopyörillä. Polun varrella on kaksi laavua, toinen on Köyhäjoen rannalla sijaitseva Hoikanrannan laavu (+vessa) ja toinen Tummunniitun laavu.
Reittiä voi lähteä kiertämään esimerkiksi kylätalolta (Vintturintie 478) ja siellä on parkkitilaa. Lyhyempänä reittinä voi kiertää, vaikka Tastulanjärven ja lähtöpaikkana silloin Tastulan lomakylä. Tästä löydät ViTaringin kartan.
Talvisin kylien välillä kiertää Vitalatu osin samaa reittiä.
Kyläläisten kertomaa:
Näin uutena Vintturin kylälle muuttaneena voin sanoa, että ollaan saatu kyllä harvinaisen lämmin vastaanotto. On upeaa nähdä miten eläväinen tämä kylä on. Asukkaat täällä ovat aivan huippuja – moikataan, ja apua on saatu aina, kun ollaan pyydetty ja on ollut helppo tutustua lähi- ja vähän kaukaisempiinkin naapureihin. Ja sitten nämä upeat maisemat Köyhäjoen rannalla asuvana, Wau! Täällä on rauhaisaa ja hyvä asua.
Järvelä
Järvelä on kunnan eteläisessä päässä sijaitseva kylä, jonka nimi on hieman harhaanjohtava, sillä kylän alueelta löytyy vain yksi järvi – Lehmäjärvi. Kuitenkin, Perhonjoki Prusikoukkuineen kulkee kylän sivu ja tarjoaa kauniita joenvarsimaisemia pitkin kylää.
Järvelän alueelta löytyy myös upeita kallioisia maastoja, joihin retkeily on mitä mukavinta puuhaa koko perheen kesken. Isokallion kotareitti sekä Pööskallion luolikot laavuineen ovatkin suosittuja retkeilykohteita.
Järvelän kylä tunnetaan ehkä parhaiten kaustislaisen kansanmusiikin kehtona, sillä kylä on usean maailmallakin tunnetun kansansoittajan synnyinkylä. Esimerkiksi Kreeta Haapasalo (os. Järvilä) oli aikansa (1813-1893) tunnettu kanteleensoittaja ja kansanlaulaja, joka syntyi Järvelän kylässä. Muun muassa Arto Järvelä sekä Esko Järvelä ovat nykyajan tunnettuja järveläläisiä kansanmuusikoita.
Viulisti, tohtori Mauno Järvelä (s. 1949) lienee yksi ansioituneimmista Järvelän kylältä ponnistaneista pelimanneista. Hän on toiminut vuodesta 1985 viulunsoiton opettajana Perhonjokilaakson kansalaisopistossa ja loi 1980-luvun alussa Näppäripedagogiikan. Pedagogiikka yhdistää perinnemusiikkia ja länsimäistä taidemusiikkia ja pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle lapselle mahdollisuuden musiikin alkeiden oppimiseen. Mauno Järvelä on palkittu elämäntyöstään mm. lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, Pro Finlandialla, Taiteen Suomi-palkinnolla sekä Taideyliopiston kunniatohtorin arvollam
Myös Kaustisen Näppärit ry. sai Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 2023.
Salonkylä
Salonkylä sijaitsee kunnan luoteisosassa, lähellä Kruunupyyn sekä Kokkolan rajaa. Salonkylä valittiin vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi vuonna 2018.
Tällä vuonna 2017 kuvatulla videolla salonkyläläiset toivottavat Sinut tervetulleeksi Salonkylhän:
Kyläläisille vaihteleva luonto ja kylän läpi virtaava Perhonjoki suistoineen ovat Salonkylän parhaita puolia:
”Salonkylä on maailman kaunein kylä! Kylän väki tuntee toisensa ja vaikka siellä en enää asukaan, oon silti aina salonkyläläinen. Hyvä paikka ihmisen asua ja olla.”
”Salonkylän läpi virtaa Perhonjoki, joka näyttää kauneuttaan jokaisena vuodenaikana.”
”Pumppaamon laavupaikka on todella kaunis kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisesti kesällä!”
Salonkylästä löytyy myös 11,5 km pitkä Matin poloku-luontopolku, jonka lähtöpaikkana toimii Salonkylän nuorisoseurantalo.
Salonkylän nuorisoseurantalo toimii monen tilaisuuden, tapahtuman ja näytelmän tapahtumapaikkana. Salonkylässä harrastajateatteritoiminta on vireää ja nuorisoseurantalon yhteyteen nousee kesäisin katettu kesäteatterikatsomo. Nuorisoseurantalolla kokoontuu myös kylän 4H-kerho.
Kyläläisten kertomaa:
Juuret pysyy Salonkylässä vaikka oonki nyt jo yli 15 vuotta ollut poissa. Aina kun tulee kylälle, tuntuu hyvältä kuin tulisi kotiin. Kyläläiset ottaa aina lämpimästi vastaan ja on mukava vierailla kylällä. Ja onhan siellä minun oma paikkani Ojalankosken rannalla. Salonkylä on aina sydämessä.
Pidin ”kyläpäällikkönä” puheen koulun viimeisessä kevätjuhlassa ja toivoin viimeiseen asti että koulu avattaisiin uudelleen kun lapsimäärä kasvaa, mutta niin ei sitte koskaan käyny.
***
Kotikylä. Kiva käydä. Vaarini on rakentanut veljensä kanssa seurantaloa. Vanha katettu silta Salonkylässä, jossa Uuno Kattilakoski, tai vaarini ajaa mummoni Emman arpajaisissa voittamalla autolla. Salonkylä on pysynyt vireänä kylänä ja paljon on tullut uusia asukkaita. Tyhjillään olevia taloja on vähän.
Alla ilmakuvaa Salonkylästä vuodelta 2017, kuvaaja Jarmo Rauma.
